Voimavirrassa keskustellaan hyvinkin paljon Suomen tämän päivän palveluista, politiikasta ja ihmisten kokemuksista. Kävimme jo alkuvuonna läpi tulevaa maakuntauudistusta ja kasvupalvelulakia. Aihe yllätti monen. Porukassa heräsi huolenaiheita, joten päätimme yhteistuumin tehdä aiheeseen kannanoton. Ennen kannanottoa syvennyimme lakiesityksiin, asiantuntijoiden kommentteihin sekä uutisiin. Huomasimme, että esimerkiksi maakuntauudistus on jäänyt hieman SOTEn jalkoihin, eivätkä ihmiset oikein tiedä tulevasta. Tämä vahvisti ajatusta kannanoton tärkeydestä.
Niinpä kirjoitimme alla olevan tekstin. Lähetimme sen ministereille, puolueiden puheenjohtajille sekä paikallisiin lehtiin. Voimme kertoa, että fiilis oli vallan mainio kun Ilkka-lehti julkaisi kannanoton. Kannanotto keräsi huomiota, niin palveluiden käyttäjissä kuin myös mm. kunnallispoliitikoissa. Palaute oli hyvää! Olemme saaneet myös parilta ministeriltä vastaukset, siitä lisää tuonnempana.
KEHITTÄJÄASIAKASTYÖRYHMÄ
VOIMAVIRRAN KANNANOTTO MAAKUNTAUUDISTUKSESTA JA KASVUPALVELULAISTA 27.4.2017
Voimavirta
on Seinäjoen kaupungin Avantin Työllisyyspalveluiden kehittäjäasiakastyöryhmä.
Työryhmä on kokoontunut vuodesta 2013 alkaen ja siitä on kehittynyt vahva
työllistymistä edistävien palveluiden kokemustiimi. Voimavirta on seurannut
tiiviisti kehittyvää maakuntauudistusta ja pureutunut kasvupalvelulain
kimurantteihin asioihin kaupungin asukkaan, työttömän ja palveluiden käyttäjän
näkökulmasta. Voimavirrassa ollaan todella huolissaan siitä, miksi tulevasta
maakuntauudistuksesta ei puhuta!
Voimavirta
haluaa kannanotollaan tuoda maakuntauudistusta ja esitettyä aluekehitys- ja
kasvupalvelulakia kansan ja veronmaksajien tietoisuuteen, sillä muutokset eivät
ole kaukana. Tämän kannanoton tarkoitus on tuoda päättäjille esiin kansalaisten
huoli, sillä tulevat palvelumallit eivät huomioi kaikkia ihmisiä heidän
yksilöllisine tarpeineen. Miten meidän käy?
Voimavirtaa
ihmetyttää tämä kiireinen aikataulu uudistuksen läpiviennille. Näin isoon
muutokseen tarvitaan enemmän aikaa ja valmisteluita. Lakiesitys on jo
lausuntokierroksella, vaikka uudistusta koskevat kokeilut ovat startanneet
vasta muutama kuukausi takaperin. Aito pelkomme on, että kiireellisen
aikataulun ja puutteellisen valmistelun tuloksena ollaan tilanteessa, jolloin
Suomessa on enemmän huonosti voivia kansalaisia.
Maakuntauudistuksen
myötä kuntien tuottamat palvelut siirtyvät maakuntaan, joka ostaa nämä palvelut
yrityksiltä ja tarvittaessa, markkinaraon syntyessä, kunnilta. Voimavirran
huoli syntyy siitä, pystyvätkö voittoa tavoittelevat yritykset todella
tuottamaan tasa-arvoista, vaikuttavaa ja laadukasta palvelua myös heille,
joilla mm. työttömyys on pitkittynyt. Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömien
palveluita ei lakiesityksessä huomioida lainkaan. Vaikeimmin työllistyvien
palvelut ovat pulmallisia, etenkin, jos niiden tuottajille maksetaan
tulospalkkiota, sillä niillä ei tehdä voittoa.
Voimavirta
kokee myös, että tulevilla pirstaleisilla palvelumalleilla ei pystytä takaamaan
tarpeellisten palveluiden jatkumoa. Jokainen työnhakija tietää, mikä merkitys
on vakaalla ja tavoitteellisella työllistymissuunnitelmalla. Säästöpaineiden
alla vaikuttamattomiksikin kritisoitujen julkishallinnollisten palveluiden
yhteistyöverkostoissa jatkumoita on pystytty varmistamaan, mutta miten on
jatkossa? Pohdimmekin, miten esim. työurien suunnittelun käy, kun palvelun
tuottaa yksityinen, voittoa tavoitteleva yritys, jonka täytyy saada nopeita
tuloksia. Pitää muistaa, että pelkkä hinta ei ratkaise vaikuttavuutta, vaan on
arvioitava myös palvelun laatua.
Voimavirta
pohtii, miten luvattu valinnanvapaus tulee todella toteutumaan. Esityksen
mukaan sekin valinnanvapaus on maakunnan rajattavissa ja näyttää siltä, että se
raukeaa ensimmäisen valinnan jälkeen, jolloin saatat olla ”jumissa” palvelussa,
joka ei palvele tarpeitasi. Kompastuskiveksi muodostuvat myös digipalvelut, sillä
niiden lisääminen vähentää kasvokkaisen kohtaamisen mahdollisuutta entisestään.
Kenen kanssa asiakas pystyy pohtimaan palveluiden tarpeenmukaisuutta, varsinkin
jos vaihtamisoikeus on tiukka? Eikö olisi tärkeämpää, että meillä olisi
valittavana muutama todella hyvä palvelu kuin usea voittoa tavoitteleva yritys,
jotka mieluiten jättävät vaikeasti työllistyvät palveluidensa ulkopuolelle?
Onko
hallitus ottanut huomioon lakiesityksessä meidän kaikkien ihmisten yksilölliset
tarpeet? Lähtökohtaisesti lähes jokaisella meillä on halu päästä työhön, mutta
ihmisten elämäntilanteet ja lähtökohdat ovat erilaisia, joskus myös
haasteellisia. Voimavirrasta tuntuukin, että päättäjät eivät ymmärrä
työnhakijoiden olevan eriarvoisessa asemassa keskenään. Lakiuudistuksessa
pitäisi lisäksi huomioida kielelliset ja kulttuuriset erot sekä erilaiset
rajoitteet ja pystyä takaamaan palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus. On
välitettävä ihmisestä!
Voimavirta- kehittäjäasiakastyöryhmä
Seinäjoella 27.4.2017